Deltta Trike



Johdanto:
Tästä se kaikki alkoi. Tuli tarve päästä kokeilemaan istuma-asennossa ajettavaa polkupyörää, eli nojapyörää. Koskapa en edes tuntenut ketään kenellä moinen kampe olisi niin se piti tehdä itse. Suunnittelin päässä kaksipyöräisen jonka pystyisi muuttamaan nojailu kokeilujen jälkeen Trikeksi. Valitsin malliksi Deltan, eli edessä yksi rengas ja takana kaksi. Veto tuntui luonnoliselta laittaa toiseen takapyörään, niin välttyi mahdollisilta ohjausgeometrian muutoksilta.

Tarvikkeeni olivat:
-1kpl ajokuntoisia polkupyöriä(20-50Euroa)
-pari pyörän kettinkiä(3.5Euroa kpl)
-Sekalaista rautaputkea(1Euro/kg max. 20kg)
-Pultteja ja muttereita(10Euroa riittää)
-Maalia(maalista riippuen 10Euroa tai yli)

Kun pyörä muutetaan kolmirenkaiseksi tulee lisäksi:
-1kpl eturenkaita(Käytetty käy, 10Euroa)
-2kpl laakereita(7Euroa kpl)
-Akseli ja rauta tavaraa(10Euroa)
-Pari takanapaa(Rikkinäisistä vanteista, max 10Euroa)

Itse sain hankittua kaikki tarvittavat osat, laakereita lukuunottamatta, metallin kierrätys pisteistä ja omasta varastosta

Vaihe 1
Aloitin iroittamalla polkupyörästä etuhaarukan laakeripesineen. Hitsasin sen laakeripesästään 45x45x1.6mm putken päähän. Toiseen päähän putkea tein 35x25x2mm putkesta takahaarukan. Seuraavaksi irroitin polkupyörästä polkimet laakeripesineen. Mukaan piti jättää sopivat pätkät runkoputkia. Tämän hitsasin nojapyörän runkoon sopivaksi katsomaani paikkaan. Renkaiden kiinntyksen jälkeen tilanne oli ao. kuvan mukainen:



Vaihe 2
Sitten tein penkin ja kiinnitin sen siten, että yletyin sopivasti polkimille. Penkkistä oli tarkoitus tulla vain kokeilu versio, mutta yllätyin itsekin kuinka hyvä siinä on loppujen lopuksi istua. Joten saa olla toistaiseksi tuollainen. Polkimet tuli väärään kohtaan, eli irti ja 10cm taakse päin. Ketju paikalleen ja tuommoiset "sarvet" niin pyörä olikin ajokunnossa. Kuva alla:



Vaihe 3
Todella hankala ja epävakaa ajettava tuollaisilla sarvilla. Eli seurasi ohjauksen siirto penkin alle. Katkaisin tavallisen ohjaustangon keskeltä poikki ja hitsasin pätkät 25x25x2 putken päihin. Tämä 12mm pultilla rungon alapuolelle kiinni. Puretun pyörän runkoputket oli sopivasti 22mm, eli pätkä sellaista ohjaustangon kannattimeen ja siihen 8mm pultti niin sain kiinnikkeen "raidetangolle" etupäähän. Raidetanko on ohutseinämäistä 10mm putkea.
Nyt pyörällä pääsikin kokeilemaan oikein kunnolla. Taskulaskimella, kartalla ja kellolla laskin keskinopeudeksi hikoilematta n.21km/h, eli hieman nopeampi kuin tavallinen pystypyörä. Kamerasta paristot loppu, eli tästä ei oo kuvaa


Vaihe 4(kolmipyörä)
Nyt oli sen verran nojapyörästä kokemusta, että päätin jatkaa projektia. Kaksipyöräisellä liikkeelle lähtö ja ajo hitaissa nopeuksissa aika hankalaa, eli pyörä poikki ja taakse yksi pyörä lisää. Poikittainen putki on samaa kuin runkokin ja takahaarukat on myös samaa kuin kaksi pyöräisessä. Leveyttä laitteella yksi metri. Tässä vaiheessa piti hankkia yksi rengas lisää ja suunnitella myös vedon siirto vasemmalle takapyörälle. Penkkiin tuli yllättävän näppärä jousitus vanhasta mp:n taka iskarista. Saas nähdä miten pitemmän päälle "klonksuu". Kuva:



Vaihe5
Nyt tulikin projektin hankalin vaihe, eli "väliakselin" teko. Hankin pari laakeria keskireiältään 20mm, sekä saman vahvuista putkiakselia. Parin pp:n takanavan jouduin purkamaan, että sain hammasrattiden kiinnikkeet. Ja lisäksi tein laakeripukkien aihiot paksusta raudasta. Näiden kanssa koneistajan puheille, ja alla näkyykin lopputulos:



Vaihe6 (Kokemuksia ja kehittelyä)
9.8.-04 Nyt muutamien kymmenien kilometrien jälkeen pyörä on todettu toimivaksi ja ennakkoarvailuista huolimatta myös 28tuumaiset vanteet ovat kestäneet. Tosin asiaa auttaa se, että minua varoitettiin noiden rikkoontumis vaarasta, joten mutkat olen ajellut varovaisesti. Hikoilematta laite kulkee lyhyen(<10km) matkan tasaisella ja tyynellä ilmalla keskinopudella 17-18km/h. Pidemmälle matkalle ja tuuliseen keliin voi keskinopeus pudota n.15km/h, mutta sitä nopeutta jaksaakin sitten pitää vaikka "mailman tappiin".
10.8.-04 Alla kuva pyörästä maalattuna. Paljon on vielä näpertelyä, mm. lokasuojat, tavarakori yms. Kuvasta näkee vähän mittasuhteita, kun arvioi että tuollainen 28tuuman rengas on n.70cm halkaisijaltaa.


13.8.-04 Pyörässä etulokasuoja sekä tavara laatikko. Painoa pyörällä em. varusteissa 40kg. Eli hieman liikaa. Kevyemmällä istuin ja väliakseli rakenteella tuosta saisi helposti 5kg pois. Pienemmät renkaat olisivat myös kevyemmät ja mahdollistaisivat lyhyemmän rungon, mutta vierintä vastus hieman kasvaisi. Akseliväliksi mittasin n.190cm, josta olisi helppo ominaisuuksien kärsimättä nipistää n.10-15cm pois. Pienemmät renkaat lyhentäisivät akseliväliä vielä 20cm lisää.

16.8.-04 Pitkä akseli väli aiheuttaa myös muita ongelmia, runko joustaa. Eli ketjulinjaan pitää jättää aika paljon löysää, ettei se venähdä montuissa. Vesisateella tuli ajoa myös kokeiltua. Ei paha. Pystypyörällä tahtoo tulla pidettyä kiirettä, eli sadepuvun sisäpuoli kastuu hiestä. Nojiksella ajo on leppoisempaa. Lisäksi pystypyörällä kengät kastuvat enempi.

19.8.-04 Runkoa lyhennetty penkin alta 15cm. Jousto väheni ja ketteryys lisääntyi. Jarrutukset ja voimakas polkeminen pyrkivät kääntämään hieman enempi. Nyt olisi aika helposti tehtävissä kevyempi rakenteinen penkki taka rungon päälle, mutta joutuisi jättämään jousen pois. Pitää kehitellä

28.8.-04 Takana yli 200km nojapyöräilyä, kaksi ja kolmipyöräisellä yhteensä. Lähinnä työmatka ajoa, 8km suuntaansa, pohjanmaalaisittain mitattuna mäkistä reittiä. Tuolle matkalle tyynessä elokuun illassa pystypyörällä kuluu n.25min, kaksipyöräisellä nojakilla minuutti vähemmän ja kolmipyöräisellä n.30min. Hikoilematta ja hengästymättä. Vertailupystypyöränä DBS:n 21vaihteinen hybridi. Kolmipyöräinen nojapyörät tarvitsisi ehdottomasti laajemman skaalan vaihteita. Ehkä riittäisi 7-vaihteinen napa, mutta avovaihteet vielä parempi. Vaatisi vain sitten jarrujen rakentamisen. Kaksipyöräisessä sen sijaan riittää aika hyvin nuo kolme vaihdetta.
Kulmahiomakone hajosi, eli kaikkia parannuksia en ole päässyt toteuttamaan. Esim. polkimia pitäisi nostaa ylemmäs ja "raidetankoa" siirtää lähemmäs runkoputkea. Alla sen sijaan näkyy yksi parannus, joka ei oikeastaan parantanut mitään, T-haaran kolmio tuet.



31.8.-04 Operaatio nojapyörän kevennys suoritettu. Samalla polkimet nousivat 5cm ylemmäs ja yhtä paljon eteenpäin. Nyt koko rungon takaosaa peittää yhtenäinen vesivaneeri, jonka päälle on vesivaneerista ja saunapanelista(vaneeri loppu) tehty selkänoja/tavaralaatikko. Koeajolle en ole päässyt, kun on vielä hitsisaumat maalaamatta. Paino kuitenkin tippui lähes kymmenen kiloa, ollen nyt n.32-33kg ja istumakorkeuden laskemisen vuoksi ilmanvastus pienentynyt myös. Alla kuvaa...



13.9.-04 Koeajolla havaittua: Polkimet ovat nyt paremmalla paikalla kuskiin nähden, polkemiseen saa enemmän voimaa. Tämä ei ole pelkästään hyvä asia. Voimakas polkeminen saa rungon joustamaan, ketju löystyy ja pykii hyppimään yli. Huomasin tämän kun kokeilin pellolla ajamista. Eli jos joku päättää itselleen rakentaa tällaista isorenkaista kolmipyörää, kannattanee runkoputkeksi valita vähintään 50x50x2 putkea. Tai avo vaihteet tai erilainen ketjulinja, jolloin rungon taipuminen ei ole vaarallista. Tämä pyörä saa nyt odotella talven tuloa. Sitten pääsee kokeileen liukas ajo ominaisuuksia...

19.11.-04 Ensimmäinen talvitesti takana, 10km auratulla lumipintaisella pyörätiellä. Aikaa kului 37min, eli keskinopeus vähän reilu 16km/h. Pakkasta 7 astetta. Ei aiheuta merkittävää kangistumista väliakselissa. Sen sijaan kun ajaa niin lähellä pyörätien laitaa että toinen takarengas menee auraamattomalle pinnalle, huomaa selvästi kuinka pyörän kulku muuttuu raskaammaksi. Tavallaan kuitenkin mielenkiintoinen kokemus, kun pyörällä voi tehdä melkein mitä vaan pelkäämättä sen kaatumista. Hieman aliohjautuu, eli eturengas lähtee tiukassa käännöksessä helpommin luisuun kuin takarenkaat. Takarenkaat näyttävät ehyiltä, vaikka kurvailin välillä aika huolettomasti. Jarru on tehoton, jarruttava rengas menee helposti sutiksi. Polkastessa renkaan saa pyörähtämään myös sutia, mutta pehmeästä rungosta johtuen saattaa myös aiheuttaa ketjun ylihyppimistä.

27.2.-05 Taitaa tämä pyörä olla tiensä päässä. Ei oikein keksi tarpeeksi käyttöä. Mukavahan tällä ois ajella, mutta työmatkakäytössä hankala, ei mahdu ovista säältä suojaan, hidas ja raskas. Lisäksi pitäisi vahvistaa runkoa. Ketjun ylihyppisen estämiseen riittää yksi tuki tanko, mutta takarunko antaa kurveissa myös entistä enempi periksi ja rasittaa renkaita enemmän.

Plussat ja miinukset:
+Todella helppo oppia ajamaan
+Tiellä oleva vesi/lumi ei roisku päälle
-Iso ja raskas
-Hidas
-Takavanteet joutuu kurveissa lujille

Etusivu